Julkisivuremontti on yksi taloyhtiön suurimmista remonteista. Usein remontti tekee rakennuksesta esteettisemmän ja saattaa myös nostaa kiinteistön arvoa. Remontin toteutustapa ja laajuus vaikuttaa remontin hintaan ja täten myös mahdolliseen arvonnousuun.
Karkeat hinta-arviot eri remonttilaajuuksille (per julkisivuneliö):
- Elinkaaren jatkaminen 0–150 €/m2
- Kevyt peruskorjaus 100–150 €/m2
- Raskas peruskorjaus 200–300 €/m2
- Julkisivun uusiminen 500–800 €/m2
Yllä annetut viitteelliset hinta-arviot ovat julkisivuneliötä kohden, asuntoneliöihin jyvitettynä hintaa tulee noin 150–600 €/m2.
Elinkaaren jatkaminen sisällyttää huoltotoimenpiteitä, paikallisten vikojen korjaamista, saumausten uusimista tai julkisivun pesua. Kevyt peruskorjaus sisältää maalauksen lisäksi usein yksittäisten pintavaurioiden korjaamista sekä julkisivuun liittyvien rakenteiden (ikkunat, ovet ja parvekkeet) kunnostamista. Raskaampi peruskorjaus sisältää usein julkisivun maalaamisen lisäksi myös julkisivupinnan ja julkisivuun liittyvien rakenteiden uusimista. Julkisivun uusiminen on remonteista suurin, jossa julkisivurakenne uusitaan laajasti pintoja, rakenteita ja eristeitä myöden.
Kevyt peruskorjaus lisää julkisivurakenteiden käyttöikää 10–20 vuotta ja raskaampi peruskorjaus jopa 20–50 vuotta.
Materiaalien vaikutus remonttitiheyteen
Julkisivumateriaalit vaikuttavat remontin ajoittumiseen. Yleisimmät kerrostaloissa käytettävät julkisivumateriaalit ovat betonielementti- ja pesubetoniseinät (pinnoitettu ja ilman pinnoitetta), tiiliseinät, rapatut ulkoseinät, levytetyt ulkoseinät ja laatoitetut ulkoseinät.
2000-luvun taitteen jälkeen uudiskohteissa on myös esiintynyt ohuteristerappausjärjestelmiä, joka muodostuu lämmöneristeestä, lasikuituverkon ympärille vedetystä verkotuslaastista ja pinnoitteesta tai maalista. Pinnoitteen paksuus on hyvin ohut.
Täystiilimuuratut julkisivut ovat kestävimmästä päästä, kun taas ohuteristerappausjärjestelmät ja levytetyt ulkoseinät ovat käyttöiältään lyhyemmästä päästä.
Julkisivupinta tulisi tarkastaa 5–10 vuoden välein ja laajempi kuntotutkimus tulisi tehdä, kun julkisivu tulee 25–30 vuoden ikään. Akuutit viat ja puutteet tulisi korjata välittömästi sekä huoltotiheys pidettävä normaalina, jottei mahdolliset viat ja puutteet aiheuta tarvetta raskaammalle remontille ennen aikojaan.
Tilannekartoitus ja kuntotutkimus
Julkisivusaneerauksen tarvetta on vaikea arvioida päältä päin, koska esimerkiksi halkeama ei aina merkitse, että julkisivu on huonossa kunnossa. Julkisivusaneerauksen prosessi alkaa täten aina kuntotutkimuksilla, joihin kuuluu myös rakenteiden avauksia. Kuntotutkimuksessa julkisivusta ja siihen liittyvistä rakenteista laaditaan kuntoraportti sisältäen käyttöiät ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset.
Taloyhtiön tarpeet ja toiveet vaikuttavat remonttien laajuuteen. Halutaanko taloyhtiössä ennallistaa julkisivuja vai uusia niitä, sekä mille tasolle julkisivuja remontoidaan – korotetaanko tasoa vai korjataanko nykyiselleen? Julkisivurakenteet vaikuttavat myös muihin rakenteisiin, joten on fiksua yhdistää useampi remontti. Esimerkiksi parveke- ja ikkunaremontit ovat yleisiä julkisivuremontin yhteydessä.
Usein prosessiin kannattaa myös ottaa projektipäällikkö, joka auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa ja johtaa työtä.
Tutkimuksista saneeraukseen
Julkisivusaneeraus seuraa samaa kaavaa kuin muut isommat saneeraukset. Kun lähtötiedot sisältäen kuntotutkimukset on tehty, tehdään hankesuunnittelu. Hankesuunnittelun valmistuttua kilpailutetaan suunnittelijat ja tehdään korjaussuunnitelmat. Vasta kun suunnitelmat on valmistuneet, kilpailutetaan urakoitsija ja aloitetaan urakka. Urakan jälkeen alkaa takuuaika.
Itse urakkavaihe kestää tyypillisesti 3–5 kuukautta ja urakka-aika ajoittuu maalis-marraskuuhun koska useimmat materiaalit tarvitsevat tarkan lämpötilan kuivuakseen.
Useimmiten asukkaat voivat asua asunnoissaan urakan aikana. Asumismukavuuteen urakka vaikuttaa koska yleisesti työ vaatii rakennuksen huputuksen. Kesällä asunnoissa voi tulla kuuma koska parvekkeita ja ikkunoita ei yleisesti saa avata urakan aikana, jottei pöly pääse liikkumaan ilmanvaihdon mukana.
